Pääsiäinen on suurten vastakohtaisuuksien juhla. Silloin tapahtui sekä jotain hirvittävän kamalaa, että täysin päinvastaista huikean mahtavaa. Golgatan tapahtumat kertovat meille, mikä oli hirvittävintä, mitä ihmiselle saattoi tapahtua. Ristiinnaulitseminen oli persialainen teloitusmuoto, joka ei ole löytänyt kamaluudessaan vastaavaa. Siihen liittyvää kipua, kärsimystä ja tuskaa niin fyysisesti ja henkisesti kuin emotionaalisesti ja sosiaalisesti ei voi sanoin kuvata.
Miksi näin? Se kertoo synnin kauheudesta Jumalan edessä. Meidän jokaisen osa olisi ollut se. Me syntiset syylliset emme olisi pystyneet maksamaan syntejämme, joten sen täytyi tehdä joku toinen täysin synnitön ja syytön. Niitä on tässä maailmankaikkeudessa vain yksi – Jeesus Kristus. Hirvittävä synti vs. yli ymmärryksen käyvä armo. Tästä on Raamatussa kerrottuna tuttu tarina tuhlaajapojasta:
”Mutta poika sanoi hänelle: ’Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan’. Silloin isä sanoi palvelijoilleen: ’Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, ja pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa.” (Luuk.15:21-22)
Pöyristyttävä syntielämä, joka tunnustettiin, kohtasikin yli ymmärryksen käyvän armon. Meidän täytyy siteerata tuhlaajapojan sanoja. Mekään emme olisi ansainneet sitä, että meitä kutsuttaisiin Jumalan lapsiksi, mutta Jeesuksen ristillä tehty sovitustyö ja ylösnousemus teki sen mahdolliseksi. Sen vuoksi meitäkin odotetaan ja toivotetaan Taivaan Isän syliin. Se syli on avoin kaikille ihmisille ja sitä me julistamme: Jeesus elää! Sen vuoksi mekin saamme elää!
Ylösnousemuksen merkeissä,
Hyvää Pääsiäistä,
Pastori Jukka
