Elokuun viimeisenä sunnuntaina 25.8.2019 Mission kesäkausi huipentui Kastejuhlaan. Jo perinteiseen tapaan kaste käytiin toimittamassa Tuomiojärven uimarannalla. Missiolla pidetyssä tilaisuudessa Tuomo Trög puhui kasteen merkityksestä Jumalan suunnitelmana ja kertoi myös omasta polustaan kasteen merkityksen ymmärtämisessä. Kasteen toimittamisen jälkeen juhlat jatkuivat vielä Missiolla kakkukahvitarjoilun merkeissä. Kasteelle menneet saivat myös kukat, kastetodistukset ja Daily Devotion Journalit seurakunnan lahjana. Tähän juhlaan oli hienoa päättää seurakunnan kesäkausi ja suunnata katseet kohti alkavaa uutta syyskautta.

Tuomo Trög:

Ennen varsinaisen puheeni alkua koen, että minun on todistettava oma kastepolkuni. Haluan näin julki tuoda, että en kovin korkealta opetustani tuo, mutta kuitenkin syvällä varmuudella. Minut on kastettu lapsena, niin kuin useimmat täällä Suomessa. Tilaisuudesta en mitään muista, mutta se lienee ollut perin kulttuurillinen seurakunnan pastorin suorittama tilaisuus sukulaisineen ja kahvihetkineen. En sano näin vinoillakseni, vaan uskon vanhempieni järjestäneen kastehetken syvällä kunnioituksella niin Jumalaa, kirkkoa kuin läsnäolijoitakin kohtaan.

Tulin uskoon ollessani luterilaisen kirkon jäsen ja sen myötä kasteasiat eivät tulleet ajankohtaisiksi. Siirtyessämme käymään Jyväskylän Vapaakirkon jumalanpalveluksissa ja alkaessamme miettimään sinne liittymistä, tuli kasteasia ensimmäisen kerran ajankohtaiseksi. Seurakuntaan kun ei voinut liittyä ilman uskovien kastetta.

Henkilökohtaisesti asia oli minulle vaikea. Tarvitseeko minun käydä uudelleen kasteella? Keskusteltuani useamman luterilaisen papin kanssa tilanteestani, heillä oli varma tieto asiasta. Raamatussa sanotaan: ”Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste, yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien, kaikkien kautta ja kaikissa” (Ef.4:5-6). Uudelleen kasteelle meneminen tarkoittaa Raamatun Sanan ja Jumalan tahdon mitätöimistä. Kun taas keskustelin vapaitten suuntien pastoreiden kanssa kasteesta, niin heillä oli varma tieto asiasta. Raamatussa sanotaan: ”Joka uskoo ja saa kasteen, pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Mark.16:16). Eli ensin usko ja sitten kaste.

Kun en saanut keskusteluista rauhaa ja selkeyttä, luin Raamatun monia eri versioita ja englanninkielisiäkin, sen minkä osasin ja rukoilin. Eräänä iltana näin tehdessäni uskon, että Jumala antoi ymmärryksen, että Raamatussa ei missään kohdin selkeästi kielletä lapsikasteen saatuaan menemästä uskoon tulon jälkeen uudelleen kasteelle. Niin tein päätöksen, joka silloin ei merkinnyt minulle muuta kuin, että näin täytin Vapaaseurakunnan säännöt ja tahdon kasteen liittyäkseni virallisesti seurakuntaan. Tämä kasteasia on kuitenkin selkeytynyt minulle vähitellen. Täällä Missio Churchissa olon aikana olen saanut johtaa useampia kastetilaisuuksia ja olen kokenut, että ne ovat tervehdyttäneet minua kasteasiassa, minkä ymmärrys minulle ei ollut aikanaan aivan kohdallaan.

”Jättäkäämme sen tähden Kristuksen opin alkeet ja edetkäämme täysi-ikäisyyteen, ryhtymättä uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista teoista ja uskoa Jumalaan, oppia kasteista, kätten päälle panemisesta, kuolleiden ylösnousemuksesta ja iankaikkisesta tuomiosta.” (Heb.6:1-2)

Viitaten tuohon Hebrealaiskirjeen kohtaan ja tietäen, että jo varhaiset kirkkoisät ja sittemmin lukuisat teologit haastoivat ja haastavat toisiaan kastekysymyksessä, en edes yritä tehdä kasteesta oppikysymystä. Sen sijaan haluan ja yritän enemmänkin saamani ymmärryksen mukaan kertoa kasteen raamatullisesta merkityksestä ja syvyydestä JUMALAN SUUNNITELMANA.

Jumalan liittojen jatkumo

Tämän kuukauden alussa olimme seurakuntanakin mukana Jad Hasmonan kesäpäivillä Vesangan Kiponniemessä. Siellä oli vieraana Revive Israel -seurakunnan messiaaninen juutalaispastori Juval Janei ja hänen vaimonsa Valerie sekä heidän kuusi lastaan Jad Hashmonasta Israelista. Vaikka Juval ei opettanut kasteesta, niin minulle avautui hänen puheistaan ja erityisesti todistuksesta heidän vanhimmasta pojastaan, että hänet kahdeksan päivän ikäisenä ympärileikattiin, mikä merkitsee heille juutalaiseen yhteisöön liittymistä. Tämä ympärileikkauskehotus tulee 1. Mooseksen kirjasta, missä Jumala tekee liiton Abramin kanssa ja antaa hänelle nimen Aabraham.

”Tämä minun liittoni sinun ja jälkeläistesi kanssa pitäkää: ympärileikatkaa jokainen miehenpuoli keskuudessanne. Ympärileikatkaa esinahkanne liha, ja se olkoon liiton merkki meidän välillämme, minun ja teidän. Sukupolvesta sukupolveen ympärileikattakoon jokainen poikalapsi teidän keskuudessanne kahdeksan päivän ikäisenä, niin hyvin kotona syntynyt kuin muukalaiselta, keneltä tahansa, rahalla ostettu, joka ei ole sinun jälkeläisiäsi. Ympärileikattakoon sekä kotonasi syntynyt että rahalla ostamasi. Minun liittoni on näin oleva merkitty teidän lihaanne ainaiseksi liitoksi.” (1.Moos.17:10-13)

Ensimmäinen ajatukseni oli, että onko tuo tarpeen ja onko se tänä päivänä lakihenkinen tapahtuma. Ajattelin, että keskustelen siitä Juvalin kanssa. Minulle Juvalin todistus alkoi puhua lapsikasteesta meillä luterilaisessa kirkossa, ja jotenkin yhdistin, että se on tullut ympärileikkauksen tilalle pakanoille, jotka on vapautettu ympärileikkauksen velvollisuudesta ja ympärileikkaus koskee ainoastaan juutalaista kansaa.

”Kun asiasta oli paljon väitelty, Pietari nousi ja sanoi heille: ”Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan sitten teki meidän keskuudessamme sen valinnan, että muihin kansoihin kuuluvat saisivat minun suustani kuulla evankeliumin sanaa ja tulla uskoon. Jumala, sydänten tuntija, todisti heidän puolestaan ja antoi heille Pyhän Hengen samoin kuin meillekin. Hän ei tehnyt mitään erotusta meidän ja heidän välillä puhdistaessaan sydämet uskolla. Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa ja tahdotte panna opetuslasten niskaan ikeen, jota eivät meidän isämme emmekä mekään ole jaksaneet kantaa.” (Apt.15:7-10)

”Tästä syystä olen sitä mieltä, ettei tule rasittaa pakanoiden joukosta Jumalan puoleen kääntyviä, vaan heille kirjoitettakoon, että heidän tulee karttaa epäjumalien saastuttamaa, haureutta, lihaa, josta veri ei ole laskettu, ja verta.” (Apt.15:19-20)

Tutkin netin kautta erilaisia lähteitä saadakseni vahvistusta ajatukselleni, että poikalasten ympärileikkauksilla ja meidän Luterilaisen kirkon lapsikasteella on sama juuri ja sain siihen vahvistusta parin kirjoituksessa mainintana. Seuraavana päivänä Juval puheensa yhteydessä kertoi, että hänen poikansa 13 vuotta täytettyään halusi mennä kasteelle ja myös meni. Tähän Juval-isä sanoi, että tämä kaste on välttämätön ja merkitsee heille uuteen liittoon yhtymistä, kun tunnustaa Jeesuksen Herrakseen, haluaa seurata häntä ja uuden testamentin opetuksen mukaan antaa kastaa itsensä.

Uusi liitto tehtiin Israelin ja Juudan kansan kanssa ja se tuli voimaan Jeesuksen uhrikuolemassa. Se ei ole jonkinlainen kristillinen vaihtoehto, jonka Jeesus olisi keksinyt, vaan osa Jumalan liittojen jatkumoa juutalaisten kanssa. Tässä avattiin uuden liiton osallisuusuuteen pääsy myös pakanakansoille – siis meille pakanoille, kun ymmärrämme ja annamme kastaa itsemme Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Keskustelin ja kyselin saamastani ajatuksesta Juvalin kanssa sunnuntaina ja ymmärsin, minkä vuoksi he kokevat myös kasteen niin syvällisesti. He uskovat vakaasti, että Jumalalla on suunnitelma ja että se on kirjattu Raamattuun Mooseksen kirjoihin ja profeettoihin Vanhan Testamentin liitoista Uuteen liittoon. He uskovat Sanan ilmoittamiin liittoihin ja haluavat elää sen mukaan. Ensimmäistä kertaa elämässäni sain tämän myötä kasteopetuksen, joka ei ollut tietoon perustuvaa raamatunpaikoilla vahvistettua, vaan jotain syvempää ja siksi halusin tämän myös jakaa. Jumalan tekemissä liitoissa vallitsee luottamus ja varmuus. Jumalalla on vakaa ja varma suunnitelma kansalleen ja kun juutalaiset tämän kautta oivaltavat Jumalan tahdon, se tuo valtavaa syvyyttä heidän ymmärrykseensä.

Sain kokea saman, kun reilu vuosi sitten lähtiessäni Jerusalemiin pääsiäisen viettoon, pidin täällä edellisenä päivänä opetuksen Pääsiäisen asettamisesta. Päästyäni perille sain kuulla samasta aiheesta opetuksen messiaanisen juutalaispastorin pitämänä. Oli siinä eri syvyys opetuksessa, joka tulee juutalaisen kulttuurin lävitse. Mutta nyt ymmärrän, että kyse ei ole pelkästä kulttuurista, vaan lujasta luottamuksesta Jumalan suunnitelmaan juutalaisen kansan keskellä. Ja uskomalla Jeesukseen Kristukseen pelastajana ja vapahtajana ja elämällä Hänen tahtonsa mukaan, me saamme olla siinä mukana! Kysymys tässä on, että meille avattiin Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kanssa pääsy Uuden Liiton yhteyteen.

Kaste ja Jumalan suunnitelma

Jumalalla on siis suunnitelma meille pakanoille: pelastussuunnitelma. Tämä suunnitelma liittyy nimenomaan Jeesukseen ja hänen uhrautumiseensa meidän edestämme, meidän syntiemme edestä ja meidän sairauksien edestä. Myös Jeesus antoi Johanneksen kastaa itsensä. Johannes kastoi ihmisiä parannuksen kasteella ja siksi hän vastusteli Jeesuksen kastamista, koska tiesi hänen olevan synnitön. Mutta Jeesus sanoi Johannekselle: ”Siihen aikaan Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen luo hänen kastettavakseen. Johannes kuitenkin esteli häntä ja sanoi: ´Minä tarvitsen kasteen sinulta – ja sinä tulet minun luokseni!´ Mutta Jeesus vastasi hänelle: ´Salli se nyt, sillä näin meidän sopii täyttää koko vanhurskaus.´ Silloin Johannes suostui siihen. Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan hänen päälleen kuin kyyhkynen. Ja taivaista kuului ääni, joka sanoi: ´Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.´” (Matt.3:13-17)

Jeesus ei vain antanut juutalaisille ja meille esimerkkiä, vaan ilmoitti kastamisensa olevan Jumalan tahto ja suunnitelma. Saamansa kasteen jälkeen Jeesus aloitti julkisen toimintansa maan päällä eli Jumalan pelastussuunnitelman maanpäällisen vaiheen toteuttamisen. Tuo tehtävä ei ollut Jeesuksellekaan helppo, mutta Hän teki sen – Hän teki sen, kiitos Jumalalle!

Johanneksen kaste ja kristillinen kaste

Raamatussa kirjoitetaan Johanneksen kasteesta ja Jeesuksen asettamasta kasteesta, mutta mikä on niiden ero? Juhani Kuosmanen vertaa Raamatun opetuksia -kirjassaan Johanneksen kastetta ja kristillistä kastetta muun muassa seuraavasti: ”Jeesuksen asettama kaste erosi Johanneksen kasteesta, joka sekin oli taivaasta (Matt. 21:25; Mark. 11:30,31; Luuk. 20:4,5). Johanneksen kaste oli parannuksen kaste, jonka tunnustus viittasi tulevaan Jeesukseen (Apt. 19:4). Kristillisessä kasteessa uskottiin ja tunnustauduttiin jo tulleeseen Jeesukseen. Kasteet eroavat toisistaan sekä sisältönsä että tunnustuksensa puolesta.”

Kristillinen kaste asetettiin vasta Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen. Kristillisen kasteen antoi ylösnoussut Vapahtaja. ”Hän sanoi heille: ’Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.'” (Mark.16:15-16)

Aikaisempiin kasteisiin, siis myös Johanneksen kasteeseen verrattuna eroavuutta on myös se, että kristilliseen kasteeseen liittyy lupaus Pyhän Hengen lahjasta. ”Pietari vastasi: ´Kääntykää, ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksi saamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille tämä lupaus kuuluu ja teidän lapsillenne ja kaikille, jotka ovat kaukana, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.´” (Apt.2:38-39)

Jeesuksen antamaan kastekäskyyn sisältyy myös evankeliumin julistus- ja opetuskäsky. Siihen sisältyy myös lupaus Kristuksen läsnäolosta. ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt.28:18-20)

Paavali kirjoittaa Korintin uskoville kasteesta. Apostoli kirjoittaa: ”Eihän Kristus lähettänyt minua kastamaan vaan julistamaan evankeliumia…” (1.Kor.1:17a). Niin tärkeä kuin kastaminen pelastustapahtumassa onkin, se ei saa ajaa pelastuksen kannalta oleellisempien asioiden, evankeliumin julistamisen ja sitä seuraavan uskon, ohi! Vasta evankeliumin julistamisen ja uskoontulon jälkeen tulee kasteen vuoro. Raamatun mukaan jo apostolisena aikana järjestys oli selvä: julistus, usko, kaste. Tämä on raamatullinen järjestys ja ainoa oikea tapa on kastaa sellaisia, jotka ovat tulleet henkilökohtaisesti uskoon. Kaste vahvistaa uskoa, mutta ei korvaa sitä. Minä uskon, että henkilökohtainen usko Kristukseen on aina kasteelle menon edellytys.

Juhlan kuvagalleria:

Kuvat: Kari Veijonen